Passio ruokaan: *****

Passio - Keittiö ja Baari - on tyylikäs ja tunnelmallinen ravintola Kalevankadulla. Sen ohi kävelee helposti, sillä se ei erotu katukuvasta. Syysmyrskyisenä itsenäisyyspäivänä kontrasti betonisen ja märän kadun ja Passion sisäisen lämmön välillä oli suuri.

Itsänäisyyspäivän iltana asiakaskunta oli varsin kansainvälistä, kantasuomalaiset olivat tähän aikaan joko matkalla linnaan tai asettumassa television ääreen.

Passiossa on tarjolla kaksi valmismenua, kolmen tai viiden ruokalajin kokonaisuus. Menut vaihtuvat noin kuukauden välein, joten tämän arvostelun yksityiskohdat ovat kohta historiaa. Päädyin ottamaan kolmen lajin vaihtoehdon. Miellyttävä yllätys oli, että sen  myötä tuli pari yllätystä keittiöstä, joten tuolla 49 Eurolla sai siis viiden ruokalajin kattauksen.

Ennen alkuruokaa sain keittiöterveisinä pienen suupalan: vasikan filettä kurkkuvaahdon kera. Lupaava alku, maut kohdallaan ja tasapainossa.

Varsinaisena alkuruokana oli sashimi-tyylinen kala-annos, jossa oli lohta ja mustekalaa, mädillä koristeltuna ja maustettuna. Kastikkeissa maistui kurkku, soija ja pähkinä. Tuo kurkku oli hyvä silta ensimmäisestä maistiaisannoksesta. Samoin tuo pähkinä tuli uudestaan vastaan esijälkiruoassa. Harvoin olen maistanut tällaista punaista lankaa läpi menun.

Alkuruokien kanssa tarjottiin ravintolan itse tuomaa itävaltalaista viiniä (Anton Bauer, Rosenberg, Grüner Veltlinger), oikein hyvä, hento, hieman omenainen maku, sopi oikein hyvin alkuruokana herkkiin makuihin. Omenan ja kurkun maut tukivat toisiaan.



Pääruoka oli marmorifilettä, mukana oli myös veripalttua, sieniä ja savuperunaa ja vihanneksia. Annos oli pienehkö, kuitenkin sopivan kokoinen. Marmorifile oli erittäin hyvää, mureaa ja maultaan täyteläistä. Vihanneksia oli mukana monia erilaisia ja niitä oli mukava poimia kunnkin suupalan höysteeksi mukaan. Veripalttua oli vain pieni pala mutta se oli todella maukasta, pärjäsi hyvin marmorifileen rinnalla.

Uusi kokemus oli gratinoitu persilja, jota oli annoksessa reilusti mukana. Aivan oikein, tuore persilja oli gratinoitu pinnaltaan hieman rouheaksi, teki sekä makuun että suutuntumaan aika hyvän efektin. Täytyy opetella tuo temppu.

 

Pääruaon seuraksi oli tarjolla Passion itse maahantuoma viini pohjois-Italiasta: Baralen veljesten nebbiolo-rypäleestä tekemä tasapainoinen, täyteläinen, mutta aika hento ja vivahteikas viini. Vaikka itse usein juon lihan kanssa voimakkaampia viinejä (lue: sirah), tämä viini sopi pääruoan makuihin hyvin. Sopivasti taustalla, ruoan makuja korostaen ja kompaten.

Jälkiruokaviini oli samasta pajasta, moscato-rypäleestä kypsytetty makea, melkein kermainen viini. Sopi jälkiruokiin oikein hyvin.

Ennen varsinaista jälkiruokaa keittiö toi yllätyksenä viinimarjoista, juustosta ja pähkinöistä tehdyn maistiaisen. Olisiko tuo hyydyke? Varsin maistuva, pähkinä ja viini tasapainottelivat kielellä tässä kohtaa hyvällä mielellä.

Varsinainen jälkiruoka oli lakritsijäätelö marjojen ja leivospohjan päällä. Lakritsan maku oli aika mieto, joten myös tämä kokonaisuus toimi eikä riidellyt viinin kanssa.

Yhteenvetona: 

Groove: Tyylikäs, aistikas ravintola, joka on sisustettu hyvällä maulla
SaaS (Service as a Service): erittäin ystävällinen ja asiallinen palvelu
Value Proposition: ei halpa, mutta hyvä
Ruoka: poikkeuksellisen tasapainoinen kokonaisuus, sekä kukin annos että myös annosten välillä